R2-D2 goes checkered

Nyt kun tilityspuoli on hoidettu, voinkin siirtyä itse asiaan, eli piirtämiseen. Kirjoitin jonkin aikaa sitten suunnitelmastani harjoitella silmän ja käden yhteistyötä ja käden hienomotoriikkaa piirtämällä suoria viivoja ja selkeitä ympyrämuotoja esimerkiksi ruutupaperille. Toissapäivänä tartuin tuumasta toimeen. Hahmottelin muotoja ensin viivottimen ja pyöreiden muottien avulla lyijykynällä ruutupaperille, minkä jälkeen tarkoitukseni oli seurata malliviivoja tussilla vapaalla kädellä piirtäen.

Muotojen piirtely lähti kuitenkin jossain määrin lapasesta, eli en kyennyt tyytymään satunnaisiin abstrakteihin viivoihin ja muotoihin, vaan ryhdyin niin sanotusti hieman nyhertämään. Saatuani malliviivat ja tussausharjoituksen valmiiksi, en voinut vastustaa kiusausta hyödyntää ruutupaperin tarjoamia houkuttelevia mahdollisuuksia ja koitella taas Copic-tussejani.

Värityspuuha osittautui koko homman hauskimmaksi osaksi, mikä ei sinänsä ole yllättävää, koska tehtävän tarkoitus ei alun alkaenkaan ollut olla hauskaa, vaan kurinalaista harjoitusta. Nautin pienten ruutujen säntillisestä värittämisestä aivan luvattoman paljon, mutta perfektionismiperkele yritti taas saada minua otteeseensa, kun huomasin, että olin värittänyt muutaman ruudun väärin - väärin tarkoitti tässä tapauksessa siis säntillisestä shakkiruutukaavasta poiketen. Taklasin pirulaisen kuitenkin näppärästi ja talloin lisäksi sen varpaille värittämällä tahallani lisää ruutuja "väärin". Jos sinulla on ylimääräistä aikaa ja tunnet olosi pitkästyneeksi, niin voit esimerkiksi koittaa etsiä väärin väritetyt ruudut kuvasta. ;)

Mitä itse tussiharjoitukseen tulee, niin sanoisin tuloksen olevan kohtalainen. Viivat ovat paikoin hieman vapisevia ja poikkeavat reitiltään siellä täällä, mutta huonomminkin olisin voinut suoriutua.

Kuitukärkikynä ja huopakynät ruutupaperille, koko A4