Vasemmalla jatkuu

Jännetupen tulehdus vaivaa oikeaa kättäni edelleen, joten jatkoin tänään piirtämistä vasemmalla kädellä. Tällä kertaa aiheena vaivainen oikea käteni.

Olen jotenkin itse asiassa nyt tykästynyt aika paljon tänän vasemmalla kädellä piirtämiseen. Se vaikuttaisi olevan erinomaisen tehokas ja terapeuttinen keino laittaa kontrollifriikkiyteni, perfektionismini ja ylenpalttinen pikkutarkkuuteni aisoihin. Koen tämän vasemmalla kädellä piirtämisen jotenkin vapauttavaksi.

Kuitukärkikynä ja huopakynä paperille, koko A4

Vasurilla

Olen oikeakätinen ihminen, ja oikeassa kädessäni on tällä hetkellä jännetuppitulehdus. Tämän viheliäisen vaivan takia katsoin, että tänään oli loistava päivä kiusata itseäni piirtämällä vasemmalla kädellä. Ajattelin, että voisin vaihteeksi piirtää mieshahmon, ja alaston sellainen tuntui oikein hyvältä idealta. Koska potentiaalinen elävä malli oli jo vetäytynyt nukkumaan viereiseen huoneeseen, turvauduin Googlen kuvahakuun ja valitsin kohteekseni ensimmäisen siedettävän ja säädyllisen kuvan jonka löysin.

Prosessista ei ole juuri muuta sanottavaa kuin että se oli samaan aikaan sekä hilpeä että tuskastuttava. Todettakoon, että vasemman käteni hienomotoriikka ei... hmmm... ole ihan parhaassa terässä.

Kuitukärkikynä ja huopakynä paperille, koko A4

Ulkolukua

Samaan tapaan kuin ala-asteella tentattiin kertotaulun ulkoa pänttäämisen tuloksia, on paras tapa testata, mitä anatomian tutkiskelusta on tarttunut päähän, piirtää opiskelemansa asiat ulkomuistista. Siispä siirsin tänään paperille muistini sopukoista saldon, joka sinne oli viime päivien ylävartalon luuston tarkastelun myötä kertynyt.

Rinnan luusto ja solisluiden sijoittuminen onnistuivat varsin hyvin, mutta lapaluun ja sitä myöten olkapään luuston hämmentävä rakenne ei selvästikään ollut ihan painunut mieleeni. Ihmistä piirrettäessä tosin olkanivelen ympäristön luuston yksityiskohtien tunteminen ei ole varsinaisesti kovin välttämätöntä, sillä ne jäävät täysin piiloon lihasten alle. Jääräpäisenä henkilönä joutunen kuitenkin palaamaan asiaan.

Kuitukärkikynä paperille, korkeus n. 10 cm

Sternum

Sitten kevyeksi perjantain iltapalaksi pieni tutkielma ihmisen rintalastasta. Minusta kyseinen luunkappale muistuttaa kravattia.

Piirtäminen ei ollut tänään kovin mukavaa, sillä en löytänyt lempikynääni.

Kuitukärkikynä paperille, korkeus jotain viiden ja kymmenen sentin väliltä.

Luista touhua

No niin, nyt lienee sopiva aika valottaa hieman sitä, että mistä toiseksi viimeisimmässä postauksessani esiintyneessä satunnaisessa lapaluussa oikein oli kyse.

Olen jo pitkään uumoillut, että minun pitäisi perehtyä hieman tarkemmin ihmisen luuston ja lihaksiston rakenteeseen, jotta oppisin paremmin piirtämään anatomisesti oikeaoppisia ihmisiä. Päätin aloittaa aiheeseen perehtymisen luustosta, ja koska en valitettavasti omista luurankomallia, ryhdyin etsimään kuvia netistä.

Olin "vaatimattomasti" aikeissa piirtää heti kokonaisen ihmisen luurangon mallikuvan avulla. Löysin yhden potentiaalisen 3d-mallinnoksen istuvasta miehen luurangosta ja ryhdyin saman tien hahmottelemaan sitä paperille.

Ongelmia ilmeni heti alkuvaiheessa. Luurangon olkapää näytti aivan kummallisilta: siinä törötti käsittämättömiä ulokkeita, joiden funktiota saatoin vain arvailla. Etsin netistä kuvia olkapään luustosta ja huomasin pian, että mallina käyttämäni kuva oli puutteellinen ja epätarkka.

Selasin lukemattomia kuvia olkapään luustosta, mutta en kyennyt saamaan  siitä tarpeeksi selkeää kokonaiskuvaa. Niinpä avasin YouTuben ja kirjoitin hakukenttään sanat "shoulder bones". Heti ensimmäinen hakutulos oli muutaman minuutin mittainen animaatio, joka havainnollisti huomattavan tarkasti ja seikkaperäisesti olkapään rakennetta ja toimintaa. Seurasin videota suorastaan haltioituneena ja katsoin sen jälkeen vielä toisenkin animaation aiheesta.

Huomattavasti valaistuneempana ja ihmisen tukirangan monimutkaisuuden edessä nöyrtyneenä palasin uudestaan aiheen kimppuun. Päätin aivan ensimmäisenä tutkia lapaluuta, sillä sen muoto ja toiminta olivat minulle suurin yllätys ja ihmetyksen aihe olkapään tutkimusmatkallani.

Tänään laajensin aihepiiriä ja hahmottelin koko olkapään luuston ja sen suhteen kylkiluihin ja rintalastaan. Seuraavaksi ehkä tutkin sitä, miten alueen lihakset kiinnittyvät luihin. Huom! Oheisesta kuvasta puuttuu kylkiluita, sillä en katsonut tarpeelliseksi piirtää niitä.

Kuitukärkikynä paperille, korkeus n. 10 cm

Scapula

Noudatan taas vaihteeksi enemmänkin "piirros yössä"- kuin "piirros päivässä"-linjaa. Oli mitä oli, askaroin jälleen ihmisen anatomian tutkimisen kimpussa, mutta en tällä kertaa korvan, vaan lapaluun parissa.

Miten päädyin tähän, siitä enemmän ensi jaksossa.

Lyijykynä paperille, korkeus n. 15 cm

 

Pikakorva

Jatkoin tänään korva-aiheeseen perehtymistä. Tämänpäiväisen korvan piirsin kahdella eripaksuisella kuitukärkikynällä ilman lyijykynällä hahmottelua.

Tarkoitukseni oli yhdistää tähän työhön pelkistetyn viivavarjostuksen harjoittelu, mutta kuten lopputuloksesta näkee, se ei niin sanotusti mennyt ihan putkeen. Piirtämiseni oli kylläkin tällä kertaa hieman puolivillaista, sillä seurasin samalla tv-ohjelmaa ja pälyilin sivusilmällä malliani, eli vieressäni istuneen henkilön korvaa. Ohjelma oli sen verran kiinnostava, että keskittymiskykyni oli koetuksella.

Kuitukärkikynä paperille, korkeus n. 10 cm

Korva, tuo kummallinen rustouloke

Tänään tartuin ensimmäiseen harjoituslistallani olevaan aiheeseen: korvaan. Tavoitteenani oli tutkia korvan muotoa ja rakennetta realistisesti ja pikkutarkasti, jotta saisin mahdollisimman hyvän käsityksen kyseisestä monimutkaisesta ulokkeesta.

Yksityiskohtaisesta tarkastelusta huolimatta en kykenisi vielä piirtämään uskottavan näköistä korvaa ilman mallia, joten tätä aihetta täytyy vielä harjoitella. Olen tähän asti ihmisiä piirtäessäni jättänyt korvat mahdollisimman vähälle huomiolle siitä yksinkertaisesta syystä, että en ole kokenut niitä niin mielenkiintoisiksi, että olisin pitänyt niihin paneutumista vaivan arvoisena. Tämän takia korvan piirtäminen on minulle edelleen melkoinen haaste, jonka kylläkin aion päihittää.

Musta puuvärikynä paperille, koskeus n. 15 cm