Rappiotaidetta osa 567

Lupailin eilen valottaa tänään lapaluun mysteeriä, mutta viiteen tuntiin jääneellä yöunisaldolla kapasiteettini ei nyt riittänyt valitettavasti muuhun kuin tähän. Paperille soljui taas puolitiedostamattomasti kuvia alitajuntani hämäristä uumenista televisiosarjaa iltaviihteeksi katsellessani. Saanko esitellä: Irrationaali-Naalin monta olomuotoa sekä nimetön, mutta kunnianarvoisa rouvashenkilö.

Kuitukärkikynä A4-paperille

Onko tämä nyt sitä rappiotaidetta

Jaaha, vaikuttaa siltä, etten pysty enää venyttämään piirrustustaukoa pidemmäksi, sillä töhryjä alkaa syntyä jo tahtomattanikin.

Minulla ei ole ollut liiemmin tapana asettaa näytille tai muutenkaan esitellä muille tajunnanvirtana jonkin muun toiminnan, kuten vaikkapa puhelimessa puhumisen tai luennolla istumisen, sivutuotteena milloin minkäkin vihon kanteen tai lappusen reunaan syntyneitä älyttömiä töherryksiäni (nyt huomaatte, minkä takia). Kuitenkin, jotta tämän blogin antama kuva tuotoksistani olisi mahdollisimman laaja ja realistinen, päätin tehdä tänään poikkeuksen ja postata blogiin kuvan piirroksesta, joka oksentui tänä iltana jostain alitajuntani syövereistä olohuoneen pöydällä lojuneelle kirjekuorelle samalla, kun seurasin Sons of Anarchy- tv-sarjaa.

Mietin vain, että mitäköhän tämä vulgääri piirros oikein mahtaa kertoa alitajunnastani. Mikäli jollakulla on asiasta briljantti teoria, älköön hän epäröikö kertoa minulle.

Kuitukärkikynä kirjekuorelle

Vapaa assosiaatio

Tänään päätin ottaa rennosti piirustushaasteeni kanssa: töhertelin vähän jotain mitä mieleeni sattui juolahtamaan samalla, kun katsoin tv-ohjelmaa. Jokin sievä, anonyymi naishahmohan sieltä putkahti, sekä lisäksi ikuinen suosikkiaiheeni, kasvot.

Kuitukärkikynä paperille, korkeus noin 15 cm