sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ulkolukua

Samaan tapaan kuin ala-asteella tentattiin kertotaulun ulkoa pänttäämisen tuloksia, on paras tapa testata, mitä anatomian tutkiskelusta on tarttunut päähän, piirtää opiskelemansa asiat ulkomuistista. Siispä siirsin tänään paperille muistini sopukoista saldon, joka sinne oli viime päivien ylävartalon luuston tarkastelun myötä kertynyt.

Rinnan luusto ja solisluiden sijoittuminen onnistuivat varsin hyvin, mutta lapaluun ja sitä myöten olkapään luuston hämmentävä rakenne ei selvästikään ollut ihan painunut mieleeni. Ihmistä piirrettäessä tosin olkanivelen ympäristön luuston yksityiskohtien tunteminen ei ole varsinaisesti kovin välttämätöntä, sillä ne jäävät täysin piiloon lihasten alle. Jääräpäisenä henkilönä joutunen kuitenkin palaamaan asiaan.


Kuitukärkikynä paperille, korkeus n. 10 cm

perjantai 14. marraskuuta 2014

Sternum

Sitten kevyeksi perjantain iltapalaksi pieni tutkielma ihmisen rintalastasta. Minusta kyseinen luunkappale muistuttaa kravattia.

Piirtäminen ei ollut tänään kovin mukavaa, sillä en löytänyt lempikynääni.


Kuitukärkikynä paperille, korkeus jotain viiden ja kymmenen sentin väliltä.

Luista touhua

No niin, nyt lienee sopiva aika valottaa hieman sitä, että mistä toiseksi viimeisimmässä postauksessani esiintyneessä satunnaisessa lapaluussa oikein oli kyse.

Olen jo pitkään uumoillut, että minun pitäisi perehtyä hieman tarkemmin ihmisen luuston ja lihaksiston rakenteeseen, jotta oppisin paremmin piirtämään anatomisesti oikeaoppisia ihmisiä. Päätin aloittaa aiheeseen perehtymisen luustosta, ja koska en valitettavasti omista luurankomallia, ryhdyin etsimään kuvia netistä.

Olin "vaatimattomasti" aikeissa piirtää heti kokonaisen ihmisen luurangon mallikuvan avulla. Löysin yhden potentiaalisen 3d-mallinnoksen istuvasta miehen luurangosta ja ryhdyin saman tien hahmottelemaan sitä paperille.

Ongelmia ilmeni heti alkuvaiheessa. Luurangon olkapää näytti aivan kummallisilta: siinä törötti käsittämättömiä ulokkeita, joiden funktiota saatoin vain arvailla. Etsin netistä kuvia olkapään luustosta ja huomasin pian, että mallina käyttämäni kuva oli puutteellinen ja epätarkka.

Selasin lukemattomia kuvia olkapään luustosta, mutta en kyennyt saamaan  siitä tarpeeksi selkeää kokonaiskuvaa. Niinpä avasin YouTuben ja kirjoitin hakukenttään sanat "shoulder bones". Heti ensimmäinen hakutulos oli muutaman minuutin mittainen animaatio, joka havainnollisti huomattavan tarkasti ja seikkaperäisesti olkapään rakennetta ja toimintaa. Seurasin videota suorastaan haltioituneena ja katsoin sen jälkeen vielä toisenkin animaation aiheesta.

Huomattavasti valaistuneempana ja ihmisen tukirangan monimutkaisuuden edessä nöyrtyneenä palasin uudestaan aiheen kimppuun. Päätin aivan ensimmäisenä tutkia lapaluuta, sillä sen muoto ja toiminta olivat minulle suurin yllätys ja ihmetyksen aihe olkapään tutkimusmatkallani.

Tänään laajensin aihepiiriä ja hahmottelin koko olkapään luuston ja sen suhteen kylkiluihin ja rintalastaan. Seuraavaksi ehkä tutkin sitä, miten alueen lihakset kiinnittyvät luihin. Huom! Oheisesta kuvasta puuttuu kylkiluita, sillä en katsonut tarpeelliseksi piirtää niitä.


Kuitukärkikynä paperille, korkeus n. 10 cm



keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Rappiotaidetta osa 567

Lupailin eilen valottaa tänään lapaluun mysteeriä, mutta viiteen tuntiin jääneellä yöunisaldolla kapasiteettini ei nyt riittänyt valitettavasti muuhun kuin tähän. Paperille soljui taas puolitiedostamattomasti kuvia alitajuntani hämäristä uumenista televisiosarjaa iltaviihteeksi katsellessani. Saanko esitellä: Irrationaali-Naalin monta olomuotoa sekä nimetön, mutta kunnianarvoisa rouvashenkilö.


Kuitukärkikynä A4-paperille


tiistai 11. marraskuuta 2014

Scapula

Noudatan taas vaihteeksi enemmänkin "piirros yössä"- kuin "piirros päivässä"-linjaa. Oli mitä oli, askaroin jälleen ihmisen anatomian tutkimisen kimpussa, mutta en tällä kertaa korvan, vaan lapaluun parissa.

Miten päädyin tähän, siitä enemmän ensi jaksossa.


Lyijykynä paperille, korkeus n. 15 cm
 

perjantai 7. marraskuuta 2014

Onko tämä nyt sitä rappiotaidetta

Jaaha, vaikuttaa siltä, etten pysty enää venyttämään piirrustustaukoa pidemmäksi, sillä töhryjä alkaa syntyä jo tahtomattanikin.

Minulla ei ole ollut liiemmin tapana asettaa näytille tai muutenkaan esitellä muille tajunnanvirtana jonkin muun toiminnan, kuten vaikkapa puhelimessa puhumisen tai luennolla istumisen, sivutuotteena milloin minkäkin vihon kanteen tai lappusen reunaan syntyneitä älyttömiä töherryksiäni (nyt huomaatte, minkä takia). Kuitenkin, jotta tämän blogin antama kuva tuotoksistani olisi mahdollisimman laaja ja realistinen, päätin tehdä tänään poikkeuksen ja postata blogiin kuvan piirroksesta, joka oksentui tänä iltana jostain alitajuntani syövereistä olohuoneen pöydällä lojuneelle kirjekuorelle samalla, kun seurasin Sons of Anarchy- tv-sarjaa.

Mietin vain, että mitäköhän tämä vulgääri piirros oikein mahtaa kertoa alitajunnastani. Mikäli jollakulla on asiasta briljantti teoria, älköön hän epäröikö kertoa minulle.


Kuitukärkikynä kirjekuorelle

tiistai 4. marraskuuta 2014

Palauttelua

Olen kokenut olevani pienen tauon tarpeessa piirtämishaasteesta, siispä olen nyt vajaan viikon verran pitänyt sellaista. Minusta henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että piirtäminen muistuttaa eräässä mielessä liikuntaa: kun sitä harrastaa hyvin intensiivisesti, täytyy suorituksen jälkeen palautua. Ja kuten esimerkiksi voimaharjoittelussa, on pitkään jatkuneen suoritusvaiheen jälkeen hyvä pitää niin sanottu "kevyt viikko".

Olen nauttinut tällä kevyellä viikolla palautumisevääksi ja muutenkin mielen virkistämiseksi Onni Ojan Piirtämisen taito-nimistä kirjaa. Sain kirjan 11-vuotissyntymäpäivälahjaksi vanhemmiltani. Tutkin kirjan upeita kuvia paljon jo lapsena, mutta vasta aikuisena, oikeastaan lähempänä kolmenkymmenen vuoden ikää, olen alkanut tutkia kirjaa opiskelumielessä.

Tällä kertaa etsin kirjasta erityisesti lähestymistapoja varjostusten rakentamiseen viivapinnoilla. En hakenut ratkaisuja niinkään tekstistä, vaan kirjan kuvista. Etenkin Albrecht Dürerin grafiikka ja piirrokset inspiroivat minua suuresti.

Enköhän minä ala tässä kohta puoliin valmis myös palaamaan omien piirustuspuuhieni pariin.