Liekkipeikko

Eilisen kuvan piirtäminen lipsahti niin myöhälle yöhön, että päätin jättää sen postaamisen tälle päivälle. Siis:

Liekkipeikko

• Mitä tekee: Ampuu tulipalloja ja sytyttää asioita palamaan.
• Pyrkimykset: Ei tarkasti tiedossa. Erään teorian mukaan tarvitsee selviytyäkseen palamistuotteina syntyviä kaasuja.
• Erityiskyvyt: Itsekritiikin täydellinen puuttuminen sekä täydellinen usko omaan omnipotenttiuteen. Mahdollistavat erittäin uskaliaat hyökkäykset ja tekevät liekkipeikosta sitkeän vastustajan.
• Vaarallisuus: Kiusallinen, mutta ei yleensä aiheuta vakavaa vaaraa. Pidä sammutuspeitto lähellä.
• Muuta: Navan kohdalla jalokivi. Sen tarkoitusta ei tunneta, mutta tiedetään, että liekkipeikot ovat hyvin ylpeitä napajalokivistään.

Kuitukärkikynä, huopakynät ja puuvärikynät paperille, koko A4

Saanko esitellä: korvan!

Eilisen hiljaiselon jälkeen päätin palata tänään jälleen korva-aiheen pariin. Tosiasiassa eilinen ei kuvantekorintamalla varsinaisesti ollut hiljaiseloa, sillä pakersin aiemmin mainitsemani Gemma Teller -aiheisen t-paitaprintin parissa. Uurastukseni liittyi tällä kertaa kuitenkin lähinnä typografisiin seikkoihin, joten en katsonut sen kuuluvan tämän blogin aihepiiriin enkä näin ollen tehnyt aiheesta postausta.

Olen jo jonkin aikaa halunnut piirtää jotain puuvärikynillä ja ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki. En ole varmaankaan kymmeneen vuoteen piirtänyt mitään puuväreillä, joten kokemusta voisi sanoa vaikkapa raikkaaksi. Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi priiman puuvärisetin, mutta olen käyttänyt siitä lähinnä mustaa väriä. Mitään järkevää syytä tai perustetta kynien käyttämättömyydelle ei ole.

Piirroksen mallina toimi tällä kertaa oma korvani. Korvan hahmottelu sujui jo huomattavasti rutiininomaisemmin kuin aiemmin, mutta väritys tuotti hieman päänvaivaa, mikä tosin oli toki odotettavissa. Huomasin, että tarvitsisin paremman lampun, sillä himmeähkössä, keltaisessa hehkulampun valossa sävyjrn erottaminen oli hieman työlästä.

En valitettavasti loppujen lopuksi jaksanut panostaa kuvaan niin paljon kuin olisin halunnut, sillä aiemmat päivän aktiviteetit olivat saaneet minut melkoisen väsyneeksi. Tällaisen pienen harjoitelman sain kuitenkin aikaan:

Puuvärikynät paperille, korkeus n. 10 cm

Korva, tuo kummallinen rustouloke

Tänään tartuin ensimmäiseen harjoituslistallani olevaan aiheeseen: korvaan. Tavoitteenani oli tutkia korvan muotoa ja rakennetta realistisesti ja pikkutarkasti, jotta saisin mahdollisimman hyvän käsityksen kyseisestä monimutkaisesta ulokkeesta.

Yksityiskohtaisesta tarkastelusta huolimatta en kykenisi vielä piirtämään uskottavan näköistä korvaa ilman mallia, joten tätä aihetta täytyy vielä harjoitella. Olen tähän asti ihmisiä piirtäessäni jättänyt korvat mahdollisimman vähälle huomiolle siitä yksinkertaisesta syystä, että en ole kokenut niitä niin mielenkiintoisiksi, että olisin pitänyt niihin paneutumista vaivan arvoisena. Tämän takia korvan piirtäminen on minulle edelleen melkoinen haaste, jonka kylläkin aion päihittää.

Musta puuvärikynä paperille, koskeus n. 15 cm